Vasabladet: Leislahti loukkaantui, joutui ottamaan pankkilainan

Vuodenvaihteessa VPS:n maalivahti Rasmus Leislahti joutui tekemään vaikean päätöksen. Ura voisi jatkua vain leikkauksen avulla, mutta yli 9 000 euron laskun hän joutuisi maksamaan itse. Maalivahti kertoo tarinansa Vasabladetin haastattelussa.

Rasmus Leislahti (Kuva: Juha Tamminen)

Maalivahdin elämä ei ole viimeisen vuoden aikana ollut helppoa.

– On ollut uskomattoman rankkaa. Olen joutunut useaan otteeseen miettimään, voinko edes jatkaa uraani, Leislahti sanoo Vasabladetille.

Kausi 2024 alkoi hyvin, mutta viimeisessä ottelussa ennen juhannusta tapahtui kuitenkin ikävä käänne. Torjuntatilanteessa Leislahti kaatui käsivartensa päälle, ja olkapää meni sijoiltaan. Alkuvaiheessa lääkärit arvioivat toipumisajaksi 6–8 viikkoa. Fysioterapia ei kuitenkaan auttanut, ja kolmen viikon jälkeen lääkärit suosittelivat leikkausta. Leislahti otti yhteyttä ortopedi Harri Heliöön.

– Hän katsoi kuvat ja sanoi suoraan: minulla oli nolla prosenttia mahdollisuuksia pelata sillä olkapäällä, Leislahti kertoo.

Kahden kuukauden odotuksen jälkeen tehtiin leikkaus, joka onnistui hyvin. Kuntoutus vei lähes neljä kuukautta.

Paluun kynnyksellä vastaan tuli uusi haaste. Leislahti oli aiemmin kärsinyt nivusten ja alavatsan kivuista, mutta pysynyt pelikunnossa erikoisharjoitteilla. Olkapään kuntoutuksen aikana alaselän ja lantion alueen harjoittelu jäi vähemmälle, ja kivut palasivat.

– Parin kuukauden päästä en pystynyt enää juoksemaan. Koko lantionseudulla tuntui kipua. Kokeilin kaikkea, mutta mikään ei oikeasti auttanut.

Diagnoosi oli urheilijan tyrä - rasitusperäinen vamma, jossa alavatsan alueen lihakset ja jänteet ovat ylikuormittuneet. Leislahti uskoo, että pelialustat saattoivat vaikuttaa tilanteeseen.

– Olen kuullut, että muillakin pelaajilla on ollut samanlaisia oireita viime aikoina, hän sanoo.

Tammikuun lopussa 2025 Leislahden urheilijan tyrä operoitiin.

– En usko, että olisin voinut jatkaa ilman leikkausta. Olin levännyt pitkään, mutta kipu ei hellittänyt. Vamma oli kestänyt lähes vuoden. Ei tuntunut realistiselta odottaa sen katoavan itsestään.

Suomessa kaikki pelaajat, joilla on työsopimus ja yli 13 470 euron vuositulot, kuuluvat seuran ottaman tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutus kattaa kuitenkin vain kentällä tapahtuvat, ulkoisten tekijöiden (esimerkiksi kontaktien) aiheuttamat vammat.

Näin ollen vain olkapääleikkaus korvattiin. Tammikuun tyräleikkauksen Leislahti joutui maksamaan itse, yli 9 000 euroa.

– Piti todella harkita, mitä teen. Maksanko leikkauksen ja jatkan pelaamista, vai ei. Seura ei voinut auttaa, joten lopulta otin pankkilainan, hän sanoo.

Leislahden tarina ei ole poikkeus. Jalkapallon Pelaajayhdistys muistuttaa, että nykyinen vakuutusturva ei riitä turvaamaan pelaajia pitkäaikaisilta rasitusvammoilta, vaikka ne olisivat suoraa seurausta pelaajan työstä. Ammattilaispelaajien loukkaantumiset eivät katso, johtuuko vamma kontaktista vai pitkäaikaisesta kuormituksesta. Molemmat voivat estää työn – eli pelaamisen – jatkumisen. Tarvitaan parempi järjestelmä, joka ottaa huomioon koko työnkuvan riskit.

Lue koko juttu Vasabladetista:
https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/884148?shareID=ZDhYSWd6dFdWdUMwdVhGb1p2ZWxDQT09
 

Lue lisää aiheesta:
Kun vakuutus ei korvaakaan leikkausta: Kalle Multanen
Ammattilaispelaajien vakuutusturvaa parannettava