Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
Jumbo image

Vuosiloma

Pelaajalla on oikeus vuosilomaan, jos pelaajasopimus tulkitaan työsopimukseksi.

Jos pelaajasopimus ei ole työsopimus, ei pelaajalla ole oikeutta vuosilomaan. Vuosilomaan liittyvät oikeudet määräytyvät vuosilomalain mukaan. Koska jalkapalloilussa ei ole työehtosopimuksia, on vuosilomalaki ensisijainen lähtökohta.

Yleisissä sopimusehdoissa voi olla sovittu vuosilomaoikeuksista yleisesti, mutta vuosilomalain tietyistä säännöistä ei voi toisin sopia. Vuosilomaoikeus kertyy 1.4.–31.3. väliseltä ajalta. Tätä aikaa kutsutaan lomamääräytymisvuodeksi. Jos sopimus on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, saa pelaaja jokaiselta kalenteri kuukaudelta 2 vuosilomapäivää ja sen jälkeen, kun sopimus on kestänyt yli vuoden, kaksi ja puoli päivää per kuukausi. Jos pelaaja on loukkaantunut, kertyy hänelle vuosilomaa sairausajalta, kuitenkin enintään 75 päivän ajalta.

Yleensä pelaajasopimuksessa on sovittu kuukausipalkasta. Pelaaja saa tuon kuukausipalkan vuosiloman ajalta. Myös piste- ja bonusrahat on otettava huomioon palkkaa laskettaessa samoin kuin korvattavat luontoisetuudet (esimerkiksi asuntoetu tai autoetu), jos ne eivät ole käytettävissä vuosiloman aikana. Jos palkka on tuntipalkka tai joku muu peruste, lasketaan vuosilomakorvauksen määrä prosenttiperusteisesti (9 % tai 11,5 %) tai keskimääräisen päiväpalkan kerrointaulukon mukaan. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkua. Vuosiloma annetaan pelaajalle 1.5.–30.9 välisenä aikana työnantajan määräämänä aikana.

Kun jalkapallo on kesälaji, loma tulisi antaa viimeistään 31.12. mennessä, jos sitä ei ole voitu 30.9. mennessä kokonaan tai osaksi antaa. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että loma voidaan pitää seuraavana vuonna 31.3. mennessä. Lähtökohtaisesti loma tulisi antaa kokonaan kerralla mutta se on annettava ainakin siten, että lyhin jakso on 12 päivää (eli kaksi viikkoa, sunnuntaita ei lasketa mukaan viikkoon). Muilta osin voidaan sopia loman pitämisestä osissa.

Seuran yksipuolinen ilmoitus ei ole sopimista. Yhtä tärkeää on myös huomata, että ”vapaapäivät, jolloin seura ei järjestä harjoituksia”, eivät ole vuosilomapäiviä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Loma-ajankohdasta olisi ilmoitettava vähintään kuukautta ennen, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Jos pelaaja tulee loman alkaessa työkyvyttömäksi, pelaajan kannattaa pyytää seuralta vuosiloman siirtoa. Vuosiloman aikana pelaajalla ei voi olla työtehtäviä hoidettavanaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seuran tilaisuuksiin osallistumista. Periaatteessa se tarkoittaa myös sitä, ettei pelaajalla ole velvollisuutta osallistua tai tehdä vapaaehtoisia harjoituksia loman aikana, joskin tämä lienee yleensä pelaajan omakin tahto kuntonsa ylläpitämiseksi.

Jos työsuhteen päättyessä pelaaja ei ole saanut palkallista vuosilomaa, on hänelle maksettava työsuhteen päättyessä vastaavan suuruinen lomakorvaus. Jos lomakorvaukset ovat maksamatta, on niitä vaadittava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jolloin loma olisi pitänyt antaa.

Olin maalivahtina 90-luvulla, jolloin jalkapallo ammattimaistui. Merkittäviä kehitysaskeleita olivat myös eläke- ja tapaturmalainsäädännön turva, sekä pelaajien määritteleminen oikeiksi työntekijöiksi, jolloin saatiin myös oikeus vuosilomaan. Luonnollisesti näiden asioiden edistäminen vaati ennakkotapauksia aina Korkeimman oikeuden tasoa myöten, vahvalla Jalkapallon pelaajayhdistyksen lainopillisella tuella.

Tommi Koivistoinen