Historia
Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992, mutta ajatus pelaajayhdistyksen perustamisesta oli syntynyt jo pariakymmentä vuotta aikaisemmin 1970-luvulla, kun nykyinen HJK:n joukkueenjohtaja Markku Peltoniemi oli jo ajamassa pelaajien etuja. Hanke kuitenkin kuivui osittain käsiin.
1980-luvulla tapahtui kuitenkin se, että suomalaisten jalkapalloilijoiden virta ulkomaille kasvoi merkittävästi. Nämä uranuurtajat tutustuivat Suomen rajojen ulkopuolella eri maiden pelaajayhdistysten toimintaan ja sitä kautta syttyi kipinä perustaa myös Suomeen oma pelaajien etuja ajava järjestö.
Pelaajayhdistyksen perustamiskirja allekirjoitettiin 7.5.1992, mutta vasta paria vuotta myöhemmin toiminta aktivoitui virallisesti nimellä Suomen Liigafutaajat ry. Yhdistys rakensi toimintamallinsa alkuun siten, että jokaisesta liigajoukkueesta valittiin yksi pelaaja edustamaan omaa seuraansa yhdistykseen. Yhdistyksen toimintaa pyörittivät aktiivipelaajat, jotka uhrasivat omaa aikaansa pelaamisen ohella yhdistyksen asioiden ajamiseen. Yhdistys loi ensimmäiset luontevat keskustelulinjat esimerkiksi Suomen Palloliittoon ja uuteen Jalkapalloliigaan.
Yhdistys otti omia horjuvia askeleitaan ja kesti usemman vuoden, ennen kuin yhdistys sai ensimmäisiä konkreettisia tuloksia aikaiseksi. Yhdistys oli valinnut toisaalta sellaisen filosofian, että se eteni asioidensa kanssa hyvin rauhallisesti ilman turhaa provosointia. Päivän sana oli siis diplomatia. Nuoret uudet pelaajat toivat yhdistyksen toimintaan tervettä modernia potkua ensimmäisten vuosien jälkeen. Vuonna 1994 Veikkausliigapelaajat tarttuivat oikeasti asioihin. Ääntä saatiin kuuluville oman aktiivisen viestinnän kautta, mutta se juttu oli se oma lakimies. Mika Palmgren tarttui toimeensa suomalaisten jalkapalloilijoiden oikeuksien eteen, vaikka oikeutta piti turvata myös muiden urheilijoiden eteen. Palmgrenin johdonmukainen työ toi turvaa pelaajille.
Pelaajayhdistys halusi edistää suomalaista jalkapalloa yhteistyössä muiden lajien parissa toimivien kattojärjestöjen kanssa. Yhdistyksessä ymmärrettiin kuitenkin nopeasti, että sen piti kasvattaa jäsenmäärää, jotta sillä olisi sananvaltaa ja voimaa – ja mahdollisuus ajaa oikeasti pelaajien oikeuksia. Konkreettiikkaa saatiin myöhemmin auttamalla sopimus- ja palkka-asioissa vaikeuksiin joutuneita pelaajia. Pelaajien usko ja luottamus kasvoi näiden tapausten jälkeen yhdistystä kohtaan.
Merkittäviä kehitysaskeleita olivat myös eläke- ja tapaturmalainsäädännön turva, sekä pelaajien määritteleminen vihdoin oikeiksi työntekijöiksi, jolloin he saivat myös oikeuden vuosilomaan. Pelaajayhdistys hyväksyttiin juridisesti muiden lajiliittojen rinnalle, jolloin se pääsi suoraan vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.
Myös koulutusasiat etenivät, kun Vierumäellä sijaitsevaan Suomen urheiluopistoon perustettiin ensimmäinen jalkapalloilijoille tarkoitettu liikunnanohjaajan perustutkintoon valmistava koulutusohjelma. Tämä mahdollisti tulevaisuutta silmällä pitäen tärkeän ammattitutkinnon hankkimisen jo urheilu-uran aikana.
Koska jalkapallo on maailman kansainvälisin laji, oli luontevaa, että Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys liittyi osaksi kansainvälistä pelaajayhdistysten kattojärjestöä, FIFPro:ta. Jalkapallon Pelaajayhdistys onkin kasvanut 20 vuoden aikana merkittäväksi suomalaiseksi kilpaurheilun etujärjestöksi, jonka tärkeimpänä tehtävänä on edelleen sen oman jäsenistön etujen ajaminen. Tavoite oli, että vuoden 2012 loppuun mennessä kaikkien viiden suomalaisen huippujalkapallosarjojen pelaajat liittyvät yhdistyksen jäseniksi. Pelaajayhdistyksen jäsenmäärä nelinkertaistuikin vuodesta 2009, ollen nyt keskimäärin 1200 pelaajaa.
Jalkapallon Pelaajayhdistyksen ja Suomen Palloliiton keskinäisen pelaajasopimuksen toteutuminen takasi lopullisen työrauhan niin seuroille kuin pelaajillekin. Sekä seurat että pelaajat tiesivät millaiseen sopimuspaperiin nimensä laittaa.
Jalkapallon Pelaajayhdistyksen puheenjohtajat
1992-1993 Jari Europaeus
1994-1996 Petri Jakonen
1997 Mika Palmgren
1998 Tommi Koivistoinen
1999-2000 Jyrki Rovio
2001-2002 Markus Juhola
2003 Tommi Koivistoinen
2004-2005 Marco Casagrande
2006 Ville Nylund
2007-2011 Tero Koskela
2012-2014 Hannu Tihinen
2014-2021 Pekka Sihvola
2021-2025 Dani Hatakka
2025- Antti-Ville Räisänen
Lue juttusarjan osia JPY:n historiasta:
OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio
OSA 18: Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään
OSA 19: Visiotyö polkaistaan käyntiin – Kaikki huippusarjojen pelaajat jäseniksi vuoteen 2012 mennessä
OSA 20: Oman säätiön tuki ja turva – Turvallisesti kohti huippu-uran jälkeisiä haasteita
OSA 21: JPY tarttui ottelumanipulaatio-ongelmaan – Red Button leviää myös kansainvälisillä kentillä
OSA 22: Tapaturmaturva oli monille täysin vieras asia – Lainopillisen neuvonantajan Mika Palmgrenin ohjeet tulivat tarpeeseen
OSA 23: Yhteyshenkilöt suurena apuna sopeutumisessa – "Vinkkejä ja neuvoja"
OSA 24: Todellista glamouria ja tähtiloistetta – Suomalaisetkin mukaan äänestämään FIFPro World XI -tähdistö
OSA 25: Kentällä pitää olla kivaa! – Pelaajat veivät kouluihin kiusaamisen vastaista viestiä
