Apulaistietosuojavaltuutettu antoi 4.8.2026 merkittävän päätöksen Suomen urheilun eettisen keskuksen eli SUEK ry:n tavasta julkaista urheilijan dopingrikkomukseen liittyviä henkilötietoja. Päätöksen mukaan SUEK oli menetellyt yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesti, minkä seurauksena sille annettiin huomautus ja määräys saattaa henkilötietojen käsittely asetuksen mukaiseksi.
JPY:n oikeudellisen asiantuntijan, apulaisprofessori Jyri Paasosen mukaan kotimainen ratkaisu nostaa esiin vielä perustavanlaatuisemman kysymyksen: mille oikeudelliselle perustalle suomalainen antidopingjärjestelmä ja henkilötietojen julkaiseminen rakentuvat?
Paasonen katsoo, että Lotta Haralan tapaus paljastaa suomalaisen antidopingjärjestelmän laajemman sääntelyaukon. SUEKin toiminnalla voi olla huomattavia vaikutuksia urheilijan ammatinharjoittamiseen, maineeseen ja taloudelliseen asemaan, mutta sen asemaa ja tehtäviä ei ole kattavasti määritelty kansallisessa lainsäädännössä.
Tapauksessa nousevat esiin myös urheilijoiden tietosuoja ja oikeusturva. Paasosen mukaan erityisen ongelmallista on, jos urheilija yhdistetään julkisuudessa rikkomukseen ennen asian lopullista ratkaisemista tai jos henkilötietojen julkaisemisen oikeusperusta jää epäselväksi.
Haralan tapauksen tärkein merkitys ei lopulta ehkä olekaan toimintakieltolistan poistaminen SUEKin verkkosivuilta. Perusoikeuksien näkökulmasta olisi perusteltua määritellä lainsäädännössä nykyistä selkeämmin SUEKin asema ja keskeiset tehtävät, henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteet, julkaisemisen rajat sekä urheilijoiden oikeusturvatakeet.
Lue Jyrin Vierashuone-kirjoitus Edilexistä.
Lue koko artikkeli täältä.