"Onkohan sillä kaikki oikeasti hyvin?"

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen hyvinvointiselvityksessä 2025 oli mukana 15 pelaajaa haastateltavana. Pelaajat olivat kaikilta JPY:n edustamilta sarjatasoilta ja eri uravaiheista, vähintään kaksi pelaajaa per sarjataso. Pelaajien ikähaitari oli 17-35 vuotta.

Selvityksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin pelaajien arkea, kuormitustekijöitä sekä sitä, mitä hyvinvointi jalkapallouran keskellä tarkoittaa. Kaikki kursivoidut kohdat ovat suoria pelaajalainauksia. 

1. Mitä hyvinvointi merkitsee pelaajille? 

Haastatteluissa nousi vahvasti esiin, että hyvinvointi ei ole vain fyysistä suorituskykyä. Mielentilan ja kokonaisvaltaisen jaksamisen merkitys oli pelaajille keskeistä. 

“Se kaikki on tosi suorituskeskeistä seuroissa että jos vaikka puhutaan että nukuin paskasti niin mä en jaksa juosta tänään niin paljoa. Että se on just enemmän sitä niinku tosi suorituskeskeistä aina mikä on mun mielestä aika tyhmää koska kyllähän me nyt kaikki osataan suorittaa, että se on enemmänkin siitä, että mikä se mielentila on, että miten sen saa.” 

“Totta kai tää on fyysinen laji, totta kai se fyysinen on tosi tärkeää nähdä, mutta kyllä sitä pitäisi edelleen enemmän ja enemmän painottaa varsinkin kauden aikana, että koittakaa että teillä on mahdollisimman hyvä olla.” 

Pelaajat korostivat myös palautumisen ja yksilöllisten rentoutumiskeinojen merkitystä: 

“Ainakin mä oon itselläni löytänyt sen tosi hyödylliseksi että löytää näitä omia rentoutumistapoja ja että ei kaiken tarvitse olla välttämättä oppikirjan mukaan… Enemmän pitäisi keskittyä siihen hyvinvointiin eikä niinkään siihen suoritukseen, koska se suoritus kyllä tulee sieltä kun on hyvä olla.” 

2. Stressitekijät jalkapalloilijan arjessa 

Selvityksessä tunnistettiin viisi suurta stressikategoriaa: 
peliaika ja kilpailu, loukkaantumiset, toimeentulo ja sopimusasiat, yksityiselämä, sekä arjen rytmi ja vapaa-aika. 

Peliaika ja kilpailu 

• Peliajan puute koettiin suurimmaksi psyykkisen kuormituksen aiheuttajaksi.
• Kilpailu pelipaikoista loi jatkuvaa epävarmuutta ja tunnetta siitä, ettei ole riittävä.

“Siinä kohtaa kun sä alat ajattelee että valmennus ei enää luota suhun… kun sä alat miettiä että tuleeko sulle peliaikaa.” 

Loukkaantumiset ja kuntoutus 

• Loukkaantumiset aiheuttivat turhautumista, yksinäisyyttä sekä epävarmuutta tulevaisuudesta.
• Pitkät kuntoutukset eristivät pelaajia joukkuearjesta.

Loukkaantumiset heijastuivat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. 

“Totta kai jos tulee loukkaantumisia, niin onhan ne raskaita… mistä kaivaa voimaa treenata ja laittaa itsensä taas kuntoon.” 

“Nuo loukkaantumiset… jos tulee pidempiaikainenkin loukkaantuminen ja jää joukkuearjesta syrjään, se voi olla aika kuormittavaa.” 

Toimeentulo ja sopimusasiat 

• Sopimusneuvottelujen epävarmuus aiheutti taloudellista stressiä.
• Pelaajat kuvasivat painetta onnistua kentällä, jotta seuraava sopimus varmistuisi.
• Taloudellinen epävarmuus oli jatkuva huolenaihe, etenkin lyhyiden sopimusten aikana. 

“Sä mietit, sopimus loppuu ja on paineita ja pitäisi onnistua… ei ole töitä ensi vuodelle.” 

Yksityiselämän haasteet 

• Henkilökohtaiset kriisit heijastuivat suoraan pelikentälle. Perhetilanteet, ihmissuhdeongelmat ja elämän muut kuormitustekijät vaikuttivat suoraan suoritustasoon
• Pelaajat kuvasivat purkavansa kentällä elämän kuormitusta.

“Miten semmoiset siviilielämän haasteet on vaikuttanut peliesityksiin… purkanut sitä sun paskaa fiilistä kentällä.” 

Arjen rytmi ja vapaa-aika 

• Aikataulujen kuormittavuus ja matkustaminen rasittivat.
• Toisaalta liiallinen vapaa-aika lisäsi yliajattelua ja ahdistusta.

3. Työhyvinvointi: Valmennuksen ja seurojen rooli 

Pelaajien vastauksissa korostui se, että valmentajilla ja seuroilla on valtava vaikutus arjen hyvinvointiin. 

Valmennuksen vaikutus 

• Pelaajat toivoivat yksilöllistä kohtaamista ja rehellistä kommunikaatiota.

“Ehkä itse näen yhtenä tärkeimpänä asiana että valmentaja mahdollisimman hyvin tuntisi pelaajansa, että miten kommunikoi kenellekin pelaajalle.” 

“Valmentaja ei näe meitä vain pelaajina ja häntä kiinnostaa meidän hyvinvointi.” 

Pelaajat korostivat myös rehellisyyttä, jopa silloin kun palaute on kivuliasta: 

“Jos mä olisin valmentaja… miten pelaajalle vaikka se vastaus tuntuisi pahalta että ’sä oot mun viimeinen vaihtoehto’. Mutta se on oikeasti pirun hyvä vastaus, koska se on rehellinen.” 

Seuran vastuu ja resurssit 

• Psyykkinen tuki nähtiin tärkeänä, mutta kaikki seurat eivät pysty tarjoamaan sitä resurssipulan vuoksi.
• Pienet seurat joutuvat priorisoimaan muita kuluja ennen hyvinvointipalveluja.

Yhteisöllisyys ja ilmapiiri 

• Joukkuehenki oli monelle keskeinen hyvinvoinnin lähde.
• Etenkin ulkomailta muuttaneille pelaajille yhteisöllisyys oli elintärkeää.

“Hyvä joukkuehenki on valtavan tärkeä työhyvinvoinnin tukija.” 

Työnantajavastuu ja viestintä 

• Pelaajat toivoivat ennakoivaa ja avointa viestintää esimerkiksi aikatauluista.
• Selkeä viestintä vähentää epävarmuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta.

“Pelaajilla on oikeus tietää sellaisista asioista, jotka liittyvät heidän työhön.” 

4. Positiiviset motivaatiotekijät 

Selvityksessä esiin nousseet voimavarat olivat vahvoja ja yhteisiä lähes kaikille pelaajille. 

Yhteisöllisyys ja joukkuehenki 

“Vaikka olisi kuin paska päivä, niin 10 minuuttia kopissa muuttaa fiiliksen.” 

Palaute ja kehittyminen 

• Positiivinen palaute valmentajilta ja joukkuetovereilta koettiin vahvasti voimaannuttavana. 

Yhdessä tekeminen ja menestys 

• Arjen pienet hetket, WhatsApp-ryhmät, joukkueen sisäinen huumori ja yhteiset onnistumiset kannattelivat henkisesti.

“Varmasti se työilmapiiri on se pirun tärkeä… että koet olevasi tärkeä joukkueelle. Kyllähän se lisää sun hyvinvointia huomattavasti.” 

5. Mielenterveys ja oireiden tunnistaminen 

Tunnistamisen haasteet 

• Pelaajat kuvasivat, ettei mielenterveyden ongelmia osata aina tunnistaa ajoissa.

“Mä veikkaan että loppujen lopuksi aika heikosti… pelaajat ei osaa tunnistaa riittävän hyvin oikein tai riittävän ajoissa.” 

Keskustelukulttuuri 

• Mielenterveyden haasteet kuitataan usein vitsillä tai laitetaan “huonon pelin” piikkiin.
• Avoimuuden puute estää avun hakemista.

“Useasti jos joku on alakuloinen pitkään, ajatellaan vaan että on mennyt pelit huonosti, eikä mietitä onko kaikki oikeasti hyvin.” 

Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteys 

• Uni, ravitsemus ja alkoholin käyttö vaikuttavat suoraan mielenterveyteen.
• Seurojen panostus näihin teemoihin koettiin riittämättömäksi.

Uni, ravitsemus ja alkoholi nousivat esiin merkittävinä tekijöinä — mutta tietoisuus niiden vaikutuksesta oli puutteellinen. 

Riippuvuudet ja tabut 

• Uhkapelaaminen ja päihteet mainittiin useissa haastatteluissa.
• Niihin ei kuitenkaan puututa systemaattisesti, vaikka pelaajat näkisivät tarpeen.

6. Mistä apua? JPY Mental Health Online 

Jos koet että tarvitset apua elämässäsi eteen tulevissa asioissa, lähetä meille yhteydenottopyyntö. Sinuun otetaan yhteyttä 24h sisällä viestin lähettämisestä koulutetun mielenterveystyöntekijän toimesta. Palvelu on JPY:n jäsenille ilmaista ja täysin luottamuksellista. Keskusteluapua sinun on mahdollista saada enintään 5 kertaa.  

MITEN TOIMIT, JOS OLET HUOLISSASI JOUKKUETOVERISTASI?
Vaikka asian ottaminen esille saattaa tuntua sinusta hankalalta, ota asia puheeksi ja kerro hänelle miksi olet huolissasi hänestä. Rohkaise pelikaveriasi puhumaan asiasta kanssasi tai läheistensä kanssa ja neuvo häntä olemaan yhteydessä meihin tai seuran lääkäriin. Jos tarvitset lisätietoa joukkuekaverisi auttamisesta, voit olla meihin yhteydessä: JPY MENTAL HEALTH ONLINE

Yhteenveto

JPY:n hyvinvointiselvitys 2025 osoittaa, että jalkapalloilijan hyvinvointi rakentuu:

• henkisestä jaksamisesta
• fyysisestä terveydestä
• taloudellisesta ja sopimuksellisesta turvallisuudesta
• sosiaalisesta ympäristöstä ja joukkuehengestä
• avoimesta vuorovaikutuksesta valmennuksen ja seuran kanssa

Joukkuehenki ja yhteisöllisyys kantavat, mutta epävarmuus, loukkaantumiset, suorituskeskeisyys ja taloudelliset paineet kuormittavat merkittävästi.

Hyvinvointi ei synny itsestään — se vaatii seuroilta, valmentajilta ja pelaajilta tietoista panostusta sekä rohkeutta puhua vaikeistakin asioista.