Päättynyt poikkeuksellisen pitkä miesten jalkapallon maajoukkueikkuna osoitti, että jalkapallon ottelukalenteriin liittyvät ongelmat ovat edelleen kaikkea muuta kuin ratkaistuja. Seura- ja maajoukkuejalkapallon ristiriitaiset tarpeet sekä tiivis ottelutahti voivat asettaa pelaajat kohtuuttomaan välikäteen.
Pelaajan ei pitäisi joutua valitsemaan seurajoukkueensa ja oman maansa edustamisen välillä, eikä kantamaan vastuuta siitä, miten ottelut, matkustaminen ja riittävä palautuminen sovitetaan yhteen. Pelaajat haluavat pääasiassa pelata sekä seura- että maajoukkueessa ja venyvät usein pitkälle ennen kuin itse toteavat, että enää ei pysty. Siksi järjestelmä ei voi perustua pelkästään yksilön kykyyn kieltäytyä, vaan sen tulee asettaa rajat.
Ongelma on yhtä maajoukkueikkunaa huomattavasti laajempi. Kansainvälisen jalkapallokalenterin ottelumäärien kasvaessa ottelut, harjoittelu, matkustaminen ja palautuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa pelaajien kuormitus kasvaa. Kuormituksen seurauksia ei voida arvioida vain sen perusteella, loukkaantuuko pelaaja seuraavassa ottelussa. Kuormitus on sekä fyysistä että psyykkistä.
Jalkapallon pelaajayhdistysten kansainvälinen kattojärjestö FIFPRO on tarkastellut kuormitusta ottelumäärien lisäksi esimerkiksi kansainvälisen matkustamisen sekä lepo- ja palautumisjaksojen kautta ja on vaatinut pelaajien terveyden, suorituskyvyn ja uran asettamista kalenteria koskevan päätöksenteon keskiöön.
Kyse ei ole mukavuudenhalusta, vaan työterveydestä ja -turvallisuudesta. FIFPRO:n vuonna 2025 julkaisemassa asiantuntijatyössä 70 lääketieteen ja suorituskyvyn asiantuntijaa määrittelivät 12 vähimmäistason suojatoimea liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa riittävä palautuminen otteluiden välillä sekä riittävät tauot kauden aikana ja kausien välissä.
Jalkapallon kilpailullisesti ja kaupallisesti kestävä kasvu on mahdollista vain, jos samalla huolehditaan ihmisistä, jotka peliä pelaavat. Otteluohjelmien kaupalliset tavoitteet tai eri kilpailujen välinen kilpailu eivät voi ajaa pelaajien terveyden ja pelin laadun edelle. Pelaajat eivät voi olla jalkapallokalenterin loputtomasti joustava osa, jonka kustannuksella ristiriitaiset intressit yritetään sovittaa yhteen. Tuskin kannattajatkaan haluavat lopulta maksaa yhä kasvavien ottelumäärien katsomisesta, jos parhaat pelaajat ovat jatkuvasti uupuneina kentällä tai kokonaan poissa kokoonpanoista loukkaantumisten tai muiden syiden takia.
Kestävät ratkaisut edellyttävät yhdessä sopimista. Pelaajien ja pelaajien kollektiivin edustajien on oltava aidosti mukana kalenteria ja kilpailurakenteita koskevassa päätöksenteossa jo suunnitteluvaiheessa.
Tälle on myös aiempaa vahvemmat kansainväliset rakenteet. FIFA:n ja FIFPRO:n kesäkuussa 2026 solmima yhteistyösopimus tunnustaa FIFPRO:n ammattilaispelaajien maailmanlaajuiseksi edustajaksi ja tuo pelaajien hyvinvoinnin sekä työterveys- ja työturvallisuusstandardit osaksi uutta globaalia sosiaalista vuoropuhelua. Näennäisen konsultaation sijaan tarvitaan aidosti yhteisiä päätöksiä tärkeimpien sidosryhmien kesken.
Pelaajayhdistyksen kanta on selkeä: kalenteriratkaisuista on sovittava yhdessä pelaajien edustajien kanssa. Pelaajille on turvattava riittävä lepo ja palautuminen, eikä vastuuta seurajoukkue- ja maajoukkuepelien ristiriidoista tai liian tiiviin ottelutahdin aiheuttamista riskeistä voida siirtää yksittäisten pelaajien kannettavaksi.
Kalenterin tulee kunnioittaa peliä ja sen pelaajia, ei päinvastoin.
Panu Autio
Toiminnanjohtaja,
Jalkapallon Pelaajayhdistys
panu.autio@jpy.fi
Kuvat ovat FIFPRO X Cleveland Clinic Peak Performance & Health Summitista Lontoosta, johon Panu Autio osallistui syyskuun lopussa.